perjantai 15. toukokuuta 2020

Covid-19-aiheisia sarjakuvia


Covid-19-uutisointi on tänä keväänä täyttänyt tiedotusvälineet ja niitä seuraavien ihmisten arjen. Maailmalta kantautuu paitsi uutisia myös mitä merkillisimpiä myyttejä siitä, miten virus leviää ja mitkä keinot tehoavat sen torjumiseen. Samalla, kun joka päivä päivittyvät tilastot kertovat kuolonuhreista ja sairastuneiden määristä, virussairaudesta toipuvat jakavat kokemuksiaan paranemiskertomusten muodossa.

Myös sarjakuvaa on käytetty välineenä uutisoida ja informoida viruksesta, minkä osoittaa Graphic Medicine -sivuston tekemä listaus Covid-19-aiheisista sarjakuvista. Graphic Medicine on paitsi nettisivusto myös sarjakuvatutkimuksen yksi vilkkaimmista aloista, jolla tutkitaan sarjakuvaa terveyden, terveystieteiden ja terveydenhuollon näkökulmista. Alan tunnetuimpiin lukeutuvat tutkijat, kuten Ian Williams ja Elizabeth El Refaie, ovat tutkimuksissaan osoittaneet, miten sarjakuvien kuvaa ja sanaa yhdistävä muoto soveltuu välittämään sairastumiseen liittyviä kokemuksia, jotka syystä tai toisesta voisi olla vaikea sanallistaa. Tällöin sarjakuva tarjoaa sekä tekijöilleen että lukijoilleen helposti lähestyttävän keinon käsitellä vaikeita aiheita ja toimii välineenä ymmärtää sairaskokemuksia paremmin.

Graphic Medicine -sivuston listauksessa esitellään mm. infosarjakuvia, jotka purkavat yksi kerrallaan koronaan liittyviä myyttejä, kuten vaikkapa sitä, että antibiootit tai valkaisuaine auttaisivat virussairauden hoidossa (Whit Taylor & Allyson Shwed: COVID-19 Myths, Debunked). Listauksesta löytyy myös lapsille tarkoitettua infosarjakuvaa, joissa myyttejä puretaan lapsilukijan näkökulma huomioiden (Malaka Gharib: Just For Kids: A Comic Exploring the New Coronavirus).

Tämänkaltaisia infosarjakuvia on julkaistu suurissa sanomalehdissä, kuten The Washington Postissa ja ABC Newsin FiveThirtyEight-sivustolla, mutta myös terveysviranomaiset ovat julkaisseet sarjakuvia omilla sivuillaan. Uutissivusto NPR julkaisee lääkäri ja sarjakuvataiteilija Grace Farrisin sarjakuvia, joissa käsitellään poikkeusolojen vaikutusta niin työhön kuin perhearkeen. Eräässä sarjakuvassa Farris kuvaa, kuinka amerikkalaiset sairaalat ovat ottaneet tavaksi soittaa jonkin tunnetun kappaleen aina, kun viruksesta parantunut potilas kotiutuu. Hauskan vertailun avulla paljastuu, missä sairaalassa kuullaan Rocky-elokuvan tunnusmusiikki, missä U2:n Beautiful Day. 

Siinä missä infosarjakuvat keskittyvät levittämään faktoja ja korjaamaan ihmisten keskuudessa leviäviä huhupuheita, tarjoavat omakohtaiset sairas- tai karanteenikertomukset intiimimmän näköalan pandemian vaikutuksiin yksilöiden elämässä. Yksi vaikuttavimmista näkemistäni sairaskertomuksista on Jason Chatfieldin sarjakuva covid-19-oireiden ilmaantumisesta: aluksi taiteilijan flunssana kuittaama tauti etenee, mutta oireiden paheneminen pakottaa hänet pian tunnustamaan sairastuneensa vakavasti.

Niin ikään kiinnostavia ovat myös kertomukset siitä, miten jatkaa elämää poikkeusoloista huolimatta. Sarjakuvia RBT-nimimerkillä tekevä taiteilija kuvaa, millaista on elää Etelä-Korean pääkaupungissa Soulissa, kun virustartuntojen määrä kasvaa jatkuvasti. Sarjakuvassa nähdään myös viittauksia suomalaiseen musiikkiin, ja innostuksissani tekemäni googlailun jälkeen RBT paljastuukin suomalaislähtöiseksi taiteilijaksi. Hieno viivapiirrostekniikka, josta ei herkkyyttä puutu.

Covid-19-sarjakuvalistaukset paljastavat sen, että pandemia-aiheisia sarjakuvia tehdään maailmalla paljon ja eri tarkoituksia varten. Nykyisin tärkeä sarjakuvien välityskanava on somepalvelu Instagram, josta löytyy esimerkiksi feministitaiteilija Rachael Housen covid-19-aiheisia sarjakuvia. House kytkee viruspandemiasta tekemänsä huomiot niin arkielämän havaintoihin kuin poliittisiin ajatuksiin tasa-arvosta, solidaarisuudesta ja kotimaansa Iso-Britannian päätöksenteosta. 

Suomalaisissa sarjakuvissa pandemia näkyy, kun penkoo hiukan sarjakuvataiteilijoiden blogeja. Ville Ranta ottaa yleisesti kantaa pandemiaan ja siihen liittyvään poliittiseen päätöksentekoon laajaa levikkiä nauttivissa pilapiirroksissaan. Viruksen vaikutuksia henkilökohtaiseen elämäänsä hän avaa sarjakuvablogissaan Mikä mua kiinnostaa eniten, jossa hän purkaa esimerkiksi turhautumistaan siihen, kuinka poikkeusolot ovat pakottaneet perheen viettämään tiiviisti aikaa yhdessä. Tiitu Takalo puolestaan tarjoilee sarjakuvablogissaan riipaisevan hauskan (ja samastuttavan) tarinan, jossa taiteilija kipuilee etäyhteydenpitoon tarvittavien teknologioiden, yhteyksien ja tietokoneohjelmien kanssa

Yksittäisiä postauksia poikkeusoloista löytyy myös esimerkiksi Tiina M. Vanhapellolta, Jenna Oldénilta ja Viima Äikkäältä. Blogipostauksia yhdistää usein omakohtainen pohdinta siitä, millaiseksi arki asettuu korona-aikana ja miten jo olemassa olevien henkilökohtaisten ongelmien kanssa pärjää, kun olosuhteet ovat muuttuneet. Poikkeusolot vaikeuttavat esimerkiksi terapiaan pääsyä ja aiheuttavat takapakkia psyykkisessä hyvinvoinnissa, kun tutut rutiinit puuttuvat ja maailmantilanne ahdistaa. Vanhapellon postauksessa nousee myös esiin monille sarjakuvataiteilijoille tutuksi tullut tilanne tältä keväältä: kun Tampere Kuplii eli yksi vuoden tärkeimmistä sarjakuvatapahtumista peruttiin, peruuntui myös tärkeä mahdollisuus myydä omia sarjakuvia. Omien ja kanssataiteilijoiden töiden somemarkkinointi onkin ollut tänä keväänä kenties kiivaampaa kuin koskaan.

Voima-lehden sivuilta voi lukea Kati Kovácsin tekemän sarjakuvan, jossa karnevalisoidaan eristyksen aiheuttamalla kaipuulla, pakottavalla tarpeella päästä kosketuksiin ympäristön ja ihmisten kanssa. Sarjakuvan teksti on teatterintekijä Minna Nurmelinin kynästä. Kovács kertoo Voima-lehden jutussa inspiroituneensa Nurmelinin runosta eikä ihme; runossa korostuu ruumiillisuus, jossa kehon ja maailman kohtauspinta on aistillisten kokemusten välttämätön elinehto. Kovácsin tuotannossa tämä ihmiselon ja -kehon materiaalisuus on hänen teoksiaan yhdistävä piirre.

Lopuksi: jos ihmiskeskeinen näkökulma pandemiaan on alkanut kyllästyttää, niin aina voi yrittää eläytyä virusten rooliin. Humoristisen näkökulman virusten ahdinkoon tarjoilee amerikkalaisen Randall Munroen xkcd-sarjakuva, joka on tunnettu tikku-ukoista ja sarkasmista.


6 kommenttia:

  1. Hei! Kiitos hyvästä blogista ja kirjoituksesta. Myös Kirjosarjis-blogista löytyy muutama korona-aiheinen sarjakuva https://kirjosarjis.blogspot.com/ samoin Åbo gröna vänsterin blogista https://abogronavanster.com/2020/05/01/hanna-vaatainen-sma-vardagliga-val/ ja https://abogronavanster.com/2020/05/01/hanna-vaatainen-den-storsta-mardrommen/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Hanna! Mukavaa, että olet löytänyt blogini pariin. Kiitos vinkistä, käyn heti tutustumassa sarjakuviisi!

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus, olenkin odottanut sarjakuvakentän vastausta korona-aiheeseen! Maiju Lahti käyttää tosin nykyään virallista nimeään Viima Äikäs, pisti silmään tällainen asiavirhe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli mielenkiintoista, jep! Ja innostuin selaamaan näitä laajemmalti ja sama asia pisti silmään.

      Poista
    2. Hei Niko-P! Kiitos huomiosta, korjaan nimen tekstiin.

      Poista
  3. Viikko postauksen jälkeen ilmestyi kiinnostava zine täynnä covid-19-aiheisia sarjakuvia. 24 taiteilijaa ja 77 sivua. Digitaalisen zinen voi lunastaa itselleen vapaavalintaisella summalla (min. $5), joka menee hyväntekeväisyyteen. https://gumroad.com/l/MTUNX?fbclid=IwAR0eJsW2EgtKrZXiA-BhoWc-g_mQYR8oGw96E1JMnwh6vKXw9Ay6BM_xv6g

    VastaaPoista